Vaikka tuntuisi helpommalta vain luovuttaa, älä tee sitä. Aurinkoisina päivinä kukat kukkivat kauniisti, mutta sateen jälkeen ne saavat voimia kukkia entistä kauniimpina. Jokainen kestää mitä vaan kunhan uskoo siihen itse. Jos luovutat, satutat muita ihmisiä enemmän kuin itseäsi. Uskon, että moni mielummin kuuntelee murheitasi ja on olkapäänä, kun tuo kukkia haudallesi. Sinä olet vahva jos vain uskot niin.

 

fridaxxx

Tekstissäni "Kun tulin kaapista" voi jäädä tietynlainen käsitys seksuaalisuudestani joten tahdon tässä selventää asiaa. Ehkä jopa itselleni. 

Tajusin kahdeksannella luokalla, että pidän myös naisista miesten lisäksi. Kerroin asiasta ensimmäisenä eräälle hyvälle ystävälleni jolle asia oli okei. Kerroin myös toiselle pojalle joka silloin piti minusta kovasti, että koen mielenkiintoa myös naisia kohtaan. 

Seuraava paha askel minulle oli kertoa hyvin seksuaalivähemmistörasisitisille ystävilleni, että itse olen myös sellainen. Asian kertomisen yhteydessä mainitsin, kuinka pelkään menettäväni heidät. He olivat kuitenkin tämän jälkeen ystäviäni, ainut mikä muuttui oli nykyisen parhaan kaverini asenne minua kohtaan. Välimme ovat kuitenkin nykyään kunnossa ja asia on hänelle päivänselvä juttu. 

Jatkoin yhä miesten tapailua, kunnes uskalsin jutella eräälle naiselle, asia tosin lähti leviämään sen aikaisessa koulussani ja kielsin kaiken. Että minä pitäisin muka naisista, niinpä niin... Silloin kerroin kuitenkin vanhemmilleni ja he ajattelivat asian olevan kai ihan okei.

Ensimmäisen kunnollisen tyttöystäväni kanssa seurustelun ohessa tulin aikalailla kerralla kaikille kaapista ulos, tai no annoin asian vain levitä asuinpaikkakunnallani. Kukaan ei asiasta uskaltanut minulle mitään sanoa, sillä  he pelkäsivät tyttöystävääni. Kaikki meni loppujen lopuksi melko hyvin. 

Ihmisten saatua tietää minun pitävän myös naisista, pystyin kyselyihin vastaamaan olevani avoimesti panseksuaali. 

Panseksuaalisuuttani olen taas saanut enemmänkin selitellä, monet ajattelevat minun rakastuvan eläimiin, leivänpaahtimiin, puhelimiin, tietokoneisiin. Ei siis kovin selvää ihmisille tämä seksuaalinen suuntautuminen. Vastatessani kysymyksiin olen aina sanonut rakastuvani ja ihastuvani ihmiseen persoonana enkä lainkaan hänen ulkonäkönsä ja ulkopuolensa perusteella. Tietenkin katson ihmisen ulkonäköäkin, mutta en sillä tavalla kuin muut. Monenlaiset ihmiset voivat viehtättää minua olivat he sitten naisia, miehiä tai jotain muuta. 

Myöhemmin olen miettinyt asiaa, miettinyt olenko sittenkään panseksuaali, kun en ole muiden kuin miesten tai naisten kanssa ollut. Olen tajunnut sen sanan kuvaavan minun ajattelutapaani seksuaalisuuttani kohtaan parhaiten ja se on helpoin tapa selittää asia muille ihmisille. Jos itse saisin valita, en itseäni mihinkään luokittelisi, sillä loppujen lopuksi jokainen rakastuu ihmiseen persoonan vuoksi, ei ulkokuoren. 

Tällä hetkellä seurustelen miehen kanssa, mutta se ei silti muuta seksuaalisuuttani mihinkään suuntaan. Vaikka monet niin luulevatkin. Nykypäivänä vanhempani hyväksyvät asian ja tahtovat minun olevan vain onnellinen olin sitten kenen tahansa kanssa. 

Hyväksyminen. Kuinka se voikaan tuntua niin onnea tuovalta...

 

fridaxxx

Miettien hetken, miksi rakastan sua sain aikaan listan. Syitä miksi tahdon rakastaa.

Rakastan sua, koska oot niin hölmö mutta myös tosi ihana. 

Rakastan sua kun näytät niin hyvältä ja tuoksut myös.

Rakastan sitä kuinka meillä onkaan samanlainen musiikkimaku.

Aina kun kuuntelen sun juttujas ja tajuan, että mä rakastan sua.

Oot hauska, rakastan sitäkin sussa.

Rakastan kun huomioit mut ja paijaat.

Vaikka ootkin joskus vähän allapäin ja mökömökö niin rakastan sua silti.

Rakastan sitä sussa kun pyydät kuitenkin multa aina anteeks.

Saat mut hymyileen ja nauraan.

Hyväksyt mut tällaisena kun oon ja rakastan sitä.

Rakastan kun ollaan niin samanlaisia, mutta silti todella erilaisia.

Rakastan kun öisin höpötellään kaikkee hassua.

Sun kosketukses saa mut onnelliseks.

On ihanaa kun ikävöit mua jo parin päivän näkemistauon jälkeen.

Oot söpö kun oot mustasukkanen ja omistushaluinen.

Tykkään kun voidaan jutella kaikesta.

Luotan suhun.

Rakastan sun kehujas ja ihania viestejäs.

Eniten sussa rakastan kuitenkin sitä, että rakastat mua.  

 

fridaxxx

Tämä on eräs vanhempi teksti, jonka olin kirjoittanut aikaisempaan blogiini. Tahdon lisätä sen myös tänne, sillä se on minulle itselleni tärkeä. Kyseessä on ensimmäinen parasystäväni.

 

 

Se on oikeasti aika karua, kun huomaa kuinka ihmiset kasvavat erilleen. Ensin rutiineista aletaan lipsua, sen jälkeen yhteinen aika vain vähenee ja vähenee. Sitä ei aina heti huomaa, mutta sitten eräänä päivänä huomaat, että ette ole edes puhuneet moneen viikkoon. Molemmilla on omia asioitaan hoidettavina. Sovitte tapaavanne, mutta sitäkin täytyy vain lykätä ja lykätä. Olitte ennen toisillenne kaikista tärkeimpiä, mutta nykyään hyvä, että jaksatte edes kuulumisia kysyä. Teillä ei enää vain ole sitä sidettä joka piti teidät aina yhdessä. Molemmat tiedostavat asian, tiedostavat, että ette enää koskaan tule olemaan kuin ennen.

Anna minulle anteeksi, en olisi saanut olla sinua kohtaan niin välinpitämätön, en ymmärtänyt silloin, että jokainen suhde on kiinni molemmista. Se vaatii molempien huolenpitoa ja kiinnostusta. Se ei säily, jos molemmat eivät siitä pidä kiinni. En olisi todellakaan halunnut menettää sinua, mutta menetin silti ja nyt olen yksin ilman sinua. Nyt vasta ymmärrän, että oikeasti rakastin sinua. Olit se tärkein.

Kaikki hetket kanssasi ovat kultaa. Tulen muistamaan ne aina, en koskaan unohda niitä. Tällä hetkellä en tiedä missä olet, mutta voin vain toivoa, että näkisit tämän. Ymmärtäisit kuinka paljon kaipaan sinua. Ja kuinka paljon rakastinkaan sinua sekä rakastan edelleen. Olit ensimmäinen ulkopuolinen ihminen jota opin rakastamaan ja tulen muistamaan sinut siitä. Hyvällä.

Palaisin menneisyyteen jos vain voisin, olisin parempi ihminen sinua kohtaan. Toisaalta, en muuttaisi menneisyydestä mitään, sillä sinä olet sen kanssani elänyt enkä kadu juuri mitään muuta kuin sitä, miten käyttäydyin sinua kohtaan ja jätin sinut yksin. Olin vähällä luovuttaa, mutta olit kanssani. Minä en tehnyt eteesi niinkään paljoa, en ollut luonasi kun tarvitsit minua. En ollut siellä kun olit yksin ja halusit luovuttaa. Suoraan sanottuna olin maailman kamalin ihminen sinulle, vaikka rakastin sinua todella paljon.
Hävettää etten osaa sanoa tätä suoraan sinulle, vaan kirjoitan tämän nettiin. Toisaalta ehkä en uskalla sanoa sinulle mitään, mutta toisaalta toivon, että näkisit tämän. En ole koskaan ollut vahva, tarvitsin aina sinua vierelleni. Olit meistä se vahvempi ja olit aina tukena kun tarvitsin. En osannut olla tuki ja turva, olin itsekäs ja pelon valtaama.

Vuodet kuluivat ja me kasvoimme. Muistan edelleen sen päivän kun tapasimme ensimmäistä kertaan. Se oli kesä 2005, upea kesä. Kävelit taloni ohi, huomasin sinut heti ja huusin ”Hei sinä! Me voitaisiin tutustua”. Silloin olin vielä rohkea ja peloton. Olin vapaa ja nuori. Päivät alkoivat kulua ja vietimme aikaa todella paljon yhdessä. Meillä oli upeita hetkiä, upeita muistoja on niin monia. Suhteemme kasvoi. Yhtäkkiä aloimme kasvaa erilleen. Ymmärrän vasta nyt syyn siihen, miksi kasvoimme erillemme.

Haluan pyytää anteeksi, että olin sellainen sinua kohtaan. Haluan, että tiedät minun rakastavan sinua aina ja ikuisesti. Oikeastaan en osaa sanoa oikein mitään. Olen helvetin pahoillani.

 

fridaxxx

Vuonna 2012 tapasin erään pojan. Pidin hänestä heti. Hän oli kiusattu, jota ihmettelin suuresti sillä hän oli maailman mukavin ihminen ja älyttömän hyvännäköinen. Aloimme jutella ja nähdä useammin. Lopulta seurustelimme hetken, kunnes erosimme minun tahdostani. Siitä lähti loputon säätäminen.

Pari vuotta säädimme aina silloin tällöin ja pidimme hauskaa. Se oli molemmille hyvä niin, sillä kummankaan tunteet eivät olleet kovin vahvoja. Seurustelimme muutaman kerran ja erosimme omien virheidemme takia aina. Ja seuraavalla kerralla toinen aina kosti toisen teon.

Olimme vuoden näkemättä, kunnes otin taas yhteyttä häneen. Viime kesänä tajusin, että taisin olla rakastunut häneen. Säädimme taas muutaman kerran, mutta tunteemme eivät kohdanneet. Hän satutti minua, hän tiesi tunteistani. Antoi turhaa toivoa ja sitten katosi maisemista. Voin rehellisesti sanoa, että vielä muutama kuukausi sitten olisin ottanut hänet heti takaisin. Nykypäivänä olen jo päässyt yli hänestä ja olemme ystäviä.

Ystävänä hän on ihana ihminen. Rakkauden kohteena täydellinen. Hänen luonteensa, juttunsa, käytöksensä, ulkonäkönsä. Olimme niin samanlaisia ja hän aina piti minusta sellaisena kuin olin. Meidän välinen suhteemme oli jotain niin ainutlaatuista, etten sitä kovin helposti unohda.

Vuosien kestoinen säätäminen on vihdoin ohi. Kun tajusin sen lopulta olevan ohi, itkin. Itkin surusta, että olin menettänyt hänet kumppanina. Itkin myös onnesta, hän ei voi enää satuttaa minua, hän on upea ystävä ja voin vihdoin jatkaa elämääni.

 

fridaxxx